Viikko sitten Kidalla oli kovasti ihmeteltävää, kun sisälle tuotiin paljon keltaisia muovilaatikoita, joihin alettiin kerätä vaikka mitä tavaraa. Kaikki kaapit pengottiin läpi ja siinä vasta olikin nuuskuteltavaa. Jopa jokunen huonekalu purettiin palasiksi ja kannettiin autoon. Yhteen laatikkoon laitettiin Kidan leluja, puruluita ja muita tavaroita, ja kyseinen laatikko sai heti osakseen oliivinvihreiden silmien herkeämättömän tuijotuksen.

Tavarat kuljetettiin autolla jonnekin ihan vieraaseen paikkaan. Kun vihdoin kaikki puruluulaatikotkin oli saatu kannettua uuteen asuntoon ja huonekalut koottua, toinen tuttu ihminen lähti ja Kida jäi uuteen paikkaan kanssani kaikkien muuttolaatikoiden kanssa.

Olimme muuttaneet Kouvolaan.

Asun Kidan kanssa toistaiseksi soluhuoneessa, koska en ole vielä onnistunut saamaan muuta vuokra-asuntoa  -  yksiöistä on ihan kohtuullinen kysyntä, eikä koiran omistaminen ainakaan yhtään helpota asunnon saamista. Onneksi solussa saa kuitenkin pitää koiraa, ja kämppiskin on koiraihminen.

Muutto rauhallisesta rivitalosta opiskelijoiden asuttamaan kerrostaloon vaatii tietenkin koiralta hieman totuttelua, ja ensimmäisinä päivinä Kida haukkuikin ihan varmuuden vuoksi suurimman osan rapusta kuuluvista äänistä. Nyt se on kuitenkin jo vähän sopeutunut, eikä kämppiskään saa enää vahtihaukkuja tullessaan kotiin.

Lähialueilla on melko hyvät ulkoilumahdollisuudet, ja oikeastaan heti kerrostalon oven takana on Koirapolku-kylteillä merkitty metsä. Kouvolassa on siellä täällä kaupungin merkitsemiä metsäpolkureittejä, joissa saa pitää koiraa vapaana. Itse tietenkin olen löytänyt nämä merkit aina vasta sen jälkeen kun olen jo päästänyt Kidan juoksemaan vapaana, mutta on ihan mukavaa tietää, että koiran irtipitäminen on kaupungin puolestakin sallittua.

Nyt pitäisi enää selvittää harrastusmahdollisuuksia Kouvolassa. Viime viikkojen ja jopa kuukausien aikana Kidan kouluttaminen on jäänyt harmillisen vähälle, koska emme ole juurikaan päässeet osallistumaan esimerkiksi vesikoirien tokotreeneihin, joissa joskus aikoinaan kävimme säännöllisesti. Toki olen treenaillut Kidan kanssa itsekseni tokoa ja aina silloin tällöin olemme käyneet agility- ja hakutreeneissä, mutta kaipaisin myös jossain säännöllisessä viikkotreenissä tai parissakin käymistä. Pääsisiköhän Kouvolassa agilityn alkeiskurssille helpommin kuin pääkaupunkiseudulla? Täytyy ottaa selvää.