Ensimmäinen yö sujui tosi hyvin, eikä Kida itkenyt Piitu-äidin tai sisarustensa perään ollenkaan. Olin ottanut huoneeni lattialle patjan ja ajattelin nukkua pennun vieressä ensimmäiset pari yötä, mutta Kidapa viihtyi minun vieressäni vain hetken ja nukkui loppuyön sängyn alla. Siellä se itse asiassa nukkuu tälläkin hetkellä. En herännyt kertaakaan yön aikana ja luulen ettei Kidakaan ollut kovin paljon hereillä, sillä mitään lätäköitä ei aamulla löytynyt ja sillä oli kova hätä heti kun herättyäni vein sen ulos. Voiko alle 8-viikkoinen pentu pidättää koko yön ajan? Kida oli vieläpä juonut vettäkin juuri ennen nukkumaanmenoa. Se ei ole vielä kertaakaan pissinyt sisälle, vaikka yhdet kakat onkin tulleet.

Nyt sitten niitä kuvia eiliseltä:


Kida pitää leikkimisestä ja on joskus leikkiessään aika hurjakin. Ei uskoisi että noin pieneen pentuun mahtuu niin paljon energiaa.


Toinen leikkimiskuva. "Nyt mä kyllä vien tämän itselleni!"


Kida syö hyvällä ruokahalulla. Olikin kiva huomata, että pentu on aika ahne, sillä koiran ahneudesta on koulutustilanteista paljon hyötyä, kun voi palkita ruoalla eikä koira turhaan nirsoile.


Mokoma panta aina välillä häiritsi niin, että piti hetkeksi lopettaa leikkiminen. Jätin Kidalle toisinaan pannan kaulaan sisälläkin, jotta se tottuisi siihen paremmin. Ulkona kun on niin paljon muutakin ihmeteltävää kuin kaulassa oleva outo hihna.


Kida on todella ihastunut matoissa oleviin hapsuihin ja solmuihin ja yritti muotoilla koiranpetiäkin vähän rei'ikkäämmäksi. Kuvan tilanteeseen puututtiin kyllä heti ja annettiin pennulle jotain muuta pureskeltavaa.


On se kyllä ihana.