Menin Kidan kanssa junalla Turkuun ja sieltä pariksi päiväksi suursnautserileirille, jonne isäni oli mennyt Gamun kanssa jo aikaisemmin. Kaksituntinen junamatka oli Kidan ensimmäinen pitkä matka julkisessa liikennevälineessä ja jokaisen kuulutuksen kohdalla Kida nousi ylös varmana siitä, että nyt ollaan perillä. Se on lähijunissa oppinut yhdistämään junien kuulutukset siihen, että kohta matka loppuu.


Lääh lääh, ollaanko jo perillä?

Leiripaikalla Laitilan Tulirannassa on oikein mukava luontopolku, jossa voi pitää koiria vapaana ja joka tuli kierrettyä useaan kertaan ympäri.


Gamusta on ihanaa kantaa keppejä.


Ahkera Gamu on taas metsätöissä.


Kida ei ihan ymmärrä, mikä siinä kepissä on niin ihanaa.


Selällään piehtaroiminen keppi suussa on melkein parasta, mitä Gamu tietää.


Gamulla on aika hurja purukalusto.


Välillä täytyy vähän hengähtääkin.


Huh, onpa kuuma!

Leirin ainoa huono puoli oli, että koulutus oli tarkoitettu lähinnä suursnautsereille ja Kida joutui vääränrotuisena odottelemaan treenien ajan asuntovaunulla.


Tylsää...