Kida on ollut niin mukava ja helppo koira, että olen jo vähän alkanut ihmetellä, milloin ne uhmaiät ja mörkökaudet oikein tulevat. Luotan jo hyvin paljon Kidan luoksetuloon ja pidän sitä vapaana sellaisissakin paikoissa, joissa ihmisiä ja koiria saattaa tulla vastaan, sillä tiedän Kidan tulevan kutsusta luokse. Se myös pitää aina itse silmällä, missä liikun eikä lähde pariakymmentä metriä kauemmaksi muulloin kuin leikkiessään muiden koirien kanssa. Kida on myös aina tullut kaikkien koirien kanssa hyvin toimeen  -  ainakin tähän asti.

Viikko sitten Kida nosti ensimmäisen kerran jalkaa. Ensin Gamu haisteli erästä kohtaa maassa ja nosti jalkaa, ja Kida tapansa mukaan matki isoa koiraa haistelemalla maata samalla tavalla ja nostamalla itsekin jalkaa. Sen jälkeen se on toisinaan harjoitellut jalan nostamista ja näyttänyt varsin koomiselta huojuessaan kolmella jalalla ja yrittäessään säilyttää tasapainon.

Äsken Kida leikki koirapuistossa itsensä kokoisen, nuoren pystykorvan kanssa, mutta jossain vaiheessa Kida tajusi, että leikkikaveri olikin tyttö. Loppuajan Kida yritti astua pystykorvaa, enkä itse päässyt edes kunnolla puuttumaan tilanteeseen, koska koirat olivat niin kaukana. Kida on nyt ilmeisesti tajunnut eron tyttökoirien ja poikakoirien välillä, mutta toivottavasti pystytään kuitenkin jatkossakin käymään vesikoiratreffeillä ja koirapuistossa ilman että Kida koko ajan ahdistelee narttukoiria.